Vierasblogi: Ajokilometrejä katuverkolla, mutta paljonko?

Kaupungit ovat sitoutuneet ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, jotka vaativat liikenteessä kulkutapa- ja käyttövoimamuutoksia. Olennainen lähtötieto tavoitteiden seurantaan on katuverkon moottoriajoneuvosuoritteen, eli autoilla ajettujen kilometrien määrän seuranta. Tällä hetkellä tietoa tuotetaan laskettuun liikennemäärään pohjautuen vain muutamassa kaupungissa.

Kansallisessa tilastoinnissa katu- ja yksityistieverkon suorite muodostetaan autojen katsastuksen yhteydessä kerätyistä matkamittarilukemista tuotetun kokonaissuoritteen ja maantieverkon lasketun suoritteen vähennyslaskuna. Katujen ja yksityisteiden suoritetta ei erotella toisistaan. Myös arviot eri kuntien suoriteosuuksista ovat valistuneita asiantuntija-arvioita. 

Liikenne- ja suoritelaskennan nykytila

MAL-verkoston Kilometrit katuverkolla ‒ katuverkon liikennelaskennan ja suoritelaskennan kehittäminen -selvityksessä  kartoitettiin katuverkon liikennemäärätiedon tuottamisen nykytilaa. Lisäksi laadittiin suosituksia kuntien liikenne- ja suoritelaskennan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Yhtenäistäminen vaatii kaupungeilta nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä ja tahtotilaa edistää asiaa, mutta myös kehittämiseen allokoituja resursseja. Liikennelaskentoja suurimmissa kaupungeissa tehdään jo systemaattisesti ja säännöllisesti.

Traficomin teki 23 suurimmalle kaupungille keväällä 2022 kyselyn liikennemäärätiedon keruusta. Liikennemäärä- ja suoritelaskennan nykytilan kuvaus pohjautui pitkälti tähän kyselyyn. Sen perusteella kuntien keräämä liikennemäärätieto palvelee nykyisellään erityisesti kunnan sisäistä liikenteen kehityksen seurantaa ja hankekohtaisia suunnittelutarpeita, ei niinkään valtakunnallisesti vertailukelpoista tilastointia tai kaupungin koko katuverkon suoritelaskentaa.

Kaupunkien käyttämät liikennemäärän tunnusluvut ja käytännöt tulosten laajentamiseksi ovat vaihtelevia eikä käytetyille tekniikoille, dataformaatille tai laskentojen laadulle ole asetettu yhtenäisiä vaatimuksia. Laskentatietoa jaetaan vaihtelevasti ja eri muodoissa, kuten liikennemääräkarttoina, raakadatana rajapintoihin , otoslaskentaraportteina ja tilastoituna tunnulukuina.  Katuverkkoa ei ole pääsääntöisesti myöskään linkitetty, eli jaettu liikennemäärän kannalta homogeenisiksi jaksoiksi, joka mahdollistaisi katuverkon suoritelaskennan.

Toisaalta, kaupunkien liikennevalojärjestelmät, liikenteen tilannekuvapalvelut ja uudenlaiset tekniikat, kuten liikennelaskenta tekoälypohjaisesti valvontavideokuvasta tarjoavat kustannustehokkaita tapoja kerätä ja käsitellä liikennemäärätietoa. Myös jalankulun ja pyöräliikenteen laskentaratkaisut kehittyvät. Nyt onkin juuri oikea aika määritellä ja yhtenäistää toimintatapoja, jotta kerätty tieto olisi mahdollisimman vertailukelpoista ja hyödynnettävissä tietopohjaisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Vaihtoehtona pienet kehittämisaskeleet tai liikennelaskentojen kansallinen datapankki

Suositus kehittämistehtävistä jakautuu kolmeen teemaan: katuverkon liikennelaskennan kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, kansallisen liikennemäärätiedon datapankkitoiminnan käynnistämiseen katuverkon laskentatiedon osalta ja suoritelaskennan kehittämiseen katuverkon osalta. Kehittämistehtävät ovat pitkälti kuntien edistettäviä, mutta uutena mahdollisuutena tunnistettiin Fintraffic Tie Oy:n kehittyvien maantieverkon tietojärjestelmien mahdollisuudet tarjota kansallinen datapankki myös katuverkon liikennelaskentatiedolle, josta eri tahojen tuottamat, vertailukelpoiset liikennelaskentatiedot olisivat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Tämän vaihtoehdon tarkempi selvittäminen jäi jatkotehtäviin, kuten myös konkreettisten toimien käynnistäminen kaupunkien yhteistyön osalta.

Kati Kiiskilä, Sitowise

Kirjoittaja vastasi MAL-verkoston koordinoiman Kilometrit katuverkolle -hankkeen valmistelusta. Hankkeen esitys MAL-verkoston vuosiseminaarissa.