Tampereen yliopiston tutkimustiimi toteutti osana Elinvoimaiset kaupunkiseudut -teemaverkostohanketta selvityksen Tampereen kaupunkiseudun yritys- ja innovaatioekosysteemeistä. Tehty ekosysteemityö ei anna koko kuvaa seudun elinkeinoista tai elinvoimasta, mutta se valottaa seudulla tärkeiksi tunnistettujen avainalojen tarpeita ja tulevaisuudennäkymiä. Tämä puolestaan tukee seudun strategista suunnittelua ja tässä tapauksessa seudullisen rakennesuunnitelman päivitystä etenkin elinkeinoalueiden kehittämisen näkökulmasta.
Tässä blogissa esittelemme muutamia oppeja matkan varrelta.
”Tampereen seudun valttina voidaan nähdä teollisuuden pitkä kehityskaari, jossa korkeaan osaamiseen perustuva älykäs teollisuus pitänee huolen siitä, että myös uudet tai palaavat teollisuuden muodot ovat sovitettavissa osaksi laajempaa vihreää siirtymää. Tähän tarvitaan kuitenkin myös poliittista tukea ja seudullista yhteistyötä.”
Elinkeinojen tilatarpeet ja kasvuvoimat eroavat
Jaottelimme tarkastellut 15 ekosysteemiä maankäyttötarpeidensa ja toimintamallinsa mukaan karkeasti kolmeen ryhmään: teollisiin ja tilaa vaativiin, toimistointensiivisiin ja keskustahakuisiin sekä elämystaloutta edustaviin aloihin.
Teollisilla ja tilaa vaativilla aloilla, kuten kiertotalouden, valmistavan teollisuuden ja älykkäiden koneiden ekosysteemeissä on tarve suurillekin tonteille sekä häiriö- ja varoalueille, mahdollisesti jopa suljetuille testiympäristöille. Etenkin tavaralogistiikan toimivuus seudulla on näille toimijoille tärkeää.
Keskustahakuiset ja toimistointensiiviset ekosysteemit (mm. terveysteknologia, AI ja analytiikka, kuvantaminen sekä paikallinen startup-yhteisö) hakeutuivat puolestaan kampusten sekä kaupunkimaisten palveluiden läheisyyteen. Näitä tarjosivat etenkin Tampereen ydinkeskusta ja asemanseutu, jonka hyvää saavutettavuutta toimistointensiiviset yritykset arvostivat. Toimistojen kysyntä näyttikin kohdentuvan yhä tiiviimmälle alueelle. Parantuva saavutettavuus voi lisätä kehittämisedellytyksiä myös muilla asemanseuduilla, mutta se yksin ei riitä tietotyöntekijöille, jotka kaipaavat työpäiviensä oheen urbaaniutta ravintoloiden, kahviloiden ja kulttuurin muodossa.
Elämystalous, joka sisältää kulttuurin, matkailun ja tapahtumat oheispalveluineen, onkin viime vuosina kasvanut vakavasti otettavaksi toimialaksi myönteisine vetovoima- ja imagovaikutuksineen. Alan elinvoimaisuus kietoutuu kuntien ja seudun mainetekijöihin, vapaa-ajan mahdollisuuksiin ja laadukkaisiin luonto- ja kaupunkiympäristöihin. Parantunut henkilöliikennesaavutettavuus tukee tämän alan kasvua.
Maankäytön eritahtisuus huomioitava ennakoitaessa elinkeinojen tilatarpeita
On kuitenkin huomioitava, ettei edellä kuvattu jaottelu selitä kaikkea: esimerkiksi teollisuudessa on paljon monipaikkaisuutta, jossa tilaa vaativien toimintojen lisäksi yritykset investoivat toimistoihin keskeisillä paikoilla tai osaajien läheisyydessä kampuksilla. Viime kädessä maankäyttö on vain yksi yritysten valintoja ohjaavista tekijöistä.
Maankäytön suunnittelun pitkäkestoiset prosessit suhteessa yritysten nopeastikin muuttuviin tarpeisiin tunnistettiin haastatteluissa keskeisenä haasteena, kun elinkeinojen kehittämistä ja yritysalueiden maankäyttöä pyritään seudulla yhteensovittamaan. Toimivalle vuoropuhelulle eri toimijoiden kesken on siten tilausta.
Teollisuuden paluuseen pitää pystyä varautumaan
Ekosysteemien kehityksen tilannekuva seudulla on dynaaminen, ja sitä on pidettävä yllä. Yksi tutkimuksessa havaituista muutosvoimista oli teollisuuden osittainen paluu Eurooppaan globaalin maailmantilanteen järkkymisen vuoksi. Millaiset valmiudet kaupunkiseuduilla on ottaa teollisuutta vastaan ja millä tavoin yritysten sijoittumisesta kilpaillaan? Tampereen kaupunkiseudulla tilaa vaativa teollisuus ja matkailuun nojautuva elämystalous eivät toistaiseksi juurikaan riitele sijainneista, mutta jo lähitulevaisuudessa yhteensovittamisen haasteita voi ilmetä etenkin erilaisten suurinvestointien houkuttelussa ja samanaikaisesti huolehdittavissa ennallistamis- tai biodiversiteettikysymyksissä.
Tampereen seudun valttina voidaan nähdä teollisuuden pitkä kehityskaari, jossa korkeaan osaamiseen perustuva älykäs teollisuus pitänee huolen siitä, että myös uudet tai palaavat teollisuuden muodot ovat sovitettavissa osaksi laajempaa vihreää siirtymää. Tähän tarvitaan kuitenkin myös poliittista tukea ja seudullista yhteistyötä.
Iina Sankala
Tampereen yliopisto
Liitteet:
Tiivistelmä Tampereen kaupunkiseudun ekosysteemikartoituksesta
