Skenaarioilla on tarkoitus hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Trendiskenaario kuvaa sitä, mihin nykyinen kehitys on johtamassa. Vaihtoehtoisten skenaarioiden avulla taas voidaan varautua erilaisiin kehityskulkuihin ja hahmotetaan eri toimenpiteiden vaikutuksia. Hyvä skenaario tunnistaa mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa, mutta skenaarion hyvyyttä ei voida arvioida pelkästään sen perusteella, toteutuuko tulevaisuus sen mukaisesti. Jo pelkästään skenaarion muodostaminen saattaa vaikuttaa päätöksentekoon ja sitä kautta tulevaisuuteen. Jos skenaarion osoittama kehitys ei ole toivottu, se voi antaa sysäyksen aktiivisille toimille, jotka lopulta estävät sen toteutumisen (Rubin 2012).
Väestö- ja asuntokantaskenaariot tukevat kuntia ja kaupunkiseutuja muodostamaan yhteisen näkemyksen kunnan tai seudun eri osien väestönkehityksestä ja asuntotarpeesta. Seudun kuntien välillä ja jopa kunnan sisällä voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, minkälaista kehitystä tavoitellaan ja minkälaiseen tulevaisuuteen tulisi varautua. Paikkatietopohjaiset skenaariot tarjoavat tietoa kunnan eri osa-alueiden kehityksestä, asuntokannan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta ja tyhjilleen jäävästä asuntokannasta. Ne edistävät myös maankäytön ja asumisen suunnittelun yhteensovittamista.
Trendiskenaarioissa keskustat ja autovyöhyke kasvavat, keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhyke vaikeuksissa
Elinvoimaiset kaupunkiseudut -hankkeen osahankkeessa ”Asumisen ennakointi ja monipaikkaistuminen” on laadittu väestö- ja asuntokantaskenaarioita Vaasan, Lappeenrannan ja Oulun seuduille. Väestöskenaarion muuttujat ovat syntyvyys, kuolleisuus, kuntien välinen ja sisäinen muuttoliike sekä maahanmuutto. Trendiskenaario laadittiin valtakunnalliseen yhdyskuntarakenteen aluejakoon, joka voidaan jakaa kaupunkiseututaajamissa karkeasti jalankulkuvyöhykkeisiin (keskusta ja alakeskukset), joukkoliikennevyöhykkeeseen sekä autovyöhykkeeseen kuvaten mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja (Ristimäki ym. 2017). Kaupunkiseututaajamien ulkopuolella aluejako koostuu muista seudun taajamista, kaupunkiseudun lievevyöhykkeestä sekä muusta haja-asutusalueesta. Trendiskenaario osoittaa kaikilla case-seuduilla keskustan ja sen reunavyöhykkeen kasvua, mutta myös autovyöhykkeen kasvua. Keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeen negatiivinen kehityskulku yllätti voimakkuudellaan Lappeenrannassa ja Vaasassa. Syynä tähän on joukkoliikennevyöhykkeen nettomuuttotappio, joka jatkuessaan nykyisenkaltaisena tarkoittaisi asuntojen tyhjenemistä ja palvelujen heikkenemistä lähiöissä ja muualla joukkoliikennevyöhykkeellä sekä joukkoliikenteen käytön vähenemistä. Aktiiviset toimet joukkoliikennevyöhykkeen kehittämiseksi, kuten täydennysrakentaminen pien- ja kerrostaloilla, ympäristön laadun parantaminen, pyöräilyn kehittäminen ja muut uudet liikkumisen ratkaisut sekä työpaikkojen ohjaaminen kestävän liikkumisen vyöhykkeille, voivat auttaa kehityksen suunnan kääntämisessä.
Vaihtoehtoisilta skenaarioilta toivotaan kasvua sekä painotusta kestävän liikkumisen vyöhykkeille
Tulevaisuuden ennakointiin liittyy paljon epävarmuuksia ja eri tekijöiden vaihteluvälejä voidaankin huomioida vaihtoehtoisissa skenaarioissa. Väestönkehitysvaihtoehdoissa voidaan käsitellä mahdollisia muutoksia muuttoliikkeessä, maahanmuutossa ja syntyvyydessä. Etenkin työpaikkakehitys ja asumispreferenssien muutokset sekä joillakin seuduilla liikenneyhteyksien kehitys voivat vaikuttaa merkittävästikin muuttoliikkeeseen. Asuntokannan ja asuntorakentamisen ennakointiin liittyy lisää epävarmuuksia. Väestön muuttaminen asuntokunniksi ja tarvittavien asuntojen määräksi riippuu asuntokuntien kokorakenteesta. Asumispreferenssit ja ikärakenne vaikuttavat siihen, minkälaisille talotyypeille, asunnoille ja asuinympäristöille tulevaisuudessa on kysyntää. Lähes kaikissa kunnissa on alueita, joilla on asuntorakentamistarvetta samaan aikaan, kun toisilla alueilla asuntokantaa jää tyhjilleen. Osa vailla vakinaisia asukkaita olevista asunnoista on kuitenkin todellisuudessa osa-aikaisessa käytössä. Monipaikkainen kausiasuminen voi liittyä työhön, opiskeluun tai vapaa-ajan viettoon. Asuntojen kausikäytöstä ei saada kattavaa tietoa, eikä tiedetä mikä osuus tyhjillään olevista asunnoista todellisuudessa tulee markkinoille, mikä hankaloittaa asumisen suunnittelua ja ennakointia.
Monet kunnat ja seudut toivovat vaihtoehtoiseksi skenaarioksi maksimiskenaariota, eli suurinta mahdollista väestönkasvua, jos tavoitteet uusista elinkeinoaloista ja työpaikoista sekä työvoiman saatavuudesta toteutuisivat. Jotta kasvuskenaariot voisivat toteutua nykyistä useammilla seuduilla, tarkoittaisi se Suomen väestön huomattavasti voimakkaampaa kasvua, käytännössä maahanmuuton kasvua. Haasteena on maahanmuuttajien houkuttelu ja pitäminen paikkakunnalla, sillä heillä on taipumusta päätyä suurimpiin kaupunkeihin. Toisaalta myös supistumiskehitys on tarpeen tunnistaa ja kehittää älykästä sopeutumista osana kuntien ja seutujen strategiatyötä ja väestöennusteita (Kahila ym. 2022). Jotkut voimakkaan kasvun kunnat sen sijaan toivovat nykyistä kehitystä maltillisempaa skenaariota, joka nähdään realistisena tulevaisuutena koko maan väestönkasvun hiipuessa. Vaihtoehtoisissa skenaariossa esimerkiksi osa autovyöhykkeen kasvusta ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle, jotta nähdään mitä maankäytön ja liikkumisen kestävyystavoitteiden edistäminen käytännössä tarkoittaisi väestön ja asuntokannan kannalta.
Skenaariot ovat epävarmuuksista huolimatta erinomainen ajatusten ja keskustelun herättäjä. Skenaarioiden äärellä tullaan huomaamattakin pohtineeksi toivottua tulevaisuutta ja mitä sen toteuttaminen vaatii. Vähintäänkin todetaan mihin ei-toivottuun trendiin on ainakin reagoitava.
Lähteitä
Rubin, A. (2012). Skenaariotyöskentely Tulevaisuuksientutkimuksessa. https://metodix.fi/2015/01/31/skenaariotyoskentely-tulevaisuuksientutkimuksessa/#Skenaarion%20kaksi%20merkityst%C3%A4
Kahila, P., Hirvonen, T., Jolkkonen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Makkonen, T., Rautiainen, S., Teräs, J., Turunen, E., Copus, A., Lebbing, J., Vester, L., Meijer, M. (2022). Mitä on älykäs sopeutuminen? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:42. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164165
Ristimäki, M., Tiitu, M., Helminen, V., Nieminen, H., Rosengren, K., Vihanninjoki, V., Rehunen, A., Strandell, A., Kotilainen, A., Kosonen, L., Kalenoja, H., Nieminen, J., Niskanen, S., Söderström, P. (2017). Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla – Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176782
Kirjoittajat
Anna Strandell ja Arto Viinikka
Suomen ympäristökeskus
