Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kokonaiskehitys tukee koko liikennesektorin päästövähennystavoitteita, joiden saavuttaminen asetetussa aikataulussa vain liikennepoliittisiin valintoihin tai liikennevälineiden tekniseen kehitykseen tukeutuvin keinoin on riittämätöntä.
Raideliikenteen saavutettavuuden ja käytettävyyden parantaminen on myös kilpailukykytekijä siirryttäessä kestävän kehityksen liikkumismuotoihin. Kaupunkiseuduilla ja erityisesti kaupunkien keskustoissa raideliikenteen käyttö ja suosio kulminoituu aseman sijaintiin, aseman ympäristön toimivuuteen ja viihtyisyyteen, saavutettavuuteen ja käyttöpotentiaaliin. Siihen vaikuttavat aseman välittömässä läheisyydessä oleva asutus, työpaikat tai matkaketjujen saumaton palvelukokonaisuus (first mile – last mile suunnittelu). Työ- ja asiointimatkojen aiheuttamiin liikennevirtoihin vaikuttaminen sekä työpaikka- ja asuinpainotteisten alueiden sekä palvelukeskittymien toisiinsa limittämisellä, että joukkoliikennesaavutettavuuden parantamisella on huomattava merkitys osana kestävämpiin liikkumismuotoihin ja kestäviin kulkutapa-osuuksien kasvattamisessa.
MAL-verkoston piirissä on tehty asemanseutujen kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa jo vuodesta 2013 eri tasoilla ja tavoin. Viimeisin verkoston yhteinen ponnistus Kestävän asemayhteistyön toimintamalli -hanke, osui Covid pandemian alkuun keväälle 2020. Kestävä kaupunki-ohjelman (YM), HSY:n, Traficomin ja MAL-verkoston yhteishankkeessa tarkasteltiin 7 kaupungin tai aseman asemanseutukehittämistä ja laadittiin ehdotus asemanseutujen elinkeino- ja tulevaisuustietopohjaiselle kehittämispolulle sekä koekäytettiin asemien kehittämispotentiaalia kuvaavat Asemakortit. Nyt esitettävä hankekokonaisuus jatkaa ja laajentaa tätä verkoston aiempaa työtä sekä ulottaa asemanseutujen kehittämisen vahvemmin osaksi alueidensa elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä eli tämän teemaverkoston ”elinvoimatyötä”. Tällä tavoin hanke täydentää Kaupunkiseuduille elinvoimaa – verkoston muissa osioissa esitettyjä tavoitteita.
Asemanseutujen kehittäminen hankekokonaisuuden hyödyt verkostolle:
- Tunnistetaan asemanseutujen kehittämistarpeet ja matkustajapalveluiden palvelutasotavoitteet ja luodaan näin edellytykset asemanseutujen palvelutason, viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiselle.
- Uudet informaatio- ja palveluratkaisut sekä asemanseutujen seudullinen profilointi lisäävät yritysten, elinkeinoelämän ja työpaikkojen mielenkiintoa sijoittua asemanseuduille ja sen läheisyyteen.
- Hanke jatkaa Kestävän asemayhteistyön toimintamalli -hankkeen työtä, jossa luotiin perusta asemanseutukorteille sekä laajentaa yhteistyöverkostoa HSY:n SMART MR hankkeen sovelluksille ja oivalluksille
- Asemanseutuhankkeen työpakettien työmuodot vahvistavat osaltaan kaupunkiseudun suunnittelun tietopohjaa osana oppivaa ja tiedolla johdettua kehittämisjärjestelmää.
- Strateginen kehystäminen on erityisesti tarpeen seuduilla, joilla ei ole muodostettu laajaa strategista yhteisnäkemystä raideliikenteen tulevaisuudesta myös paikallisella tasolla.
- Pienten kehittämishankkeiden, pilotointien ja aseman ympäristön viihtyisyyteen liittyvien investointimallien selvittäminen parantaa Suomen kuntien ja kaupunkiseutujen, sekä valtion eri toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksia luoda asemista viihtyisiä palveluympäristöjä tilanteessa, joissa kiinteistön ja maanomistus sekä kehittämisvastuut ovat monimutkaisia.
