Selvitys pyöräliikenteen vaikutuksista — pyöräliikenne tukee kokonaiskestävyyttä laajemmin kuin ajatellaan
Pyöräliikenteen edistämistä perustellaan usein ilmasto- ja terveyshyödyillä. Monet muut vaikutukset — kuten liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, liikkumisen tasa-arvo ja kaupunkitilan käyttö — ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle. MAL-verkoston, Traficomin ja ympäristöministeriön tilaama selvitys pyrkii laajentamaan ymmärrystä pyöräliikenteen vaikutuksista ja niiden merkityksestä.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin pyöräliikenteen vaikutuslajeja ja arvioitiin niiden merkitystä. Liikennemallinnuksilla muodostettiin skenaarioita pyöräliikenteen nykytilasta ja kasvupotentiaalista ja arvioitiin muutosten vaikutuksia liikennejärjestelmään, terveyteen ja ympäristöön.
Mallitarkastelujen tulokset osoittavat, että pyöräliikenteen merkitys liikennejärjestelmässä on huomattava. Jos pyörällä ei liikuttaisi lainkaan, liikenteen ulkoiskustannukset kasvaisivat alueesta riippuen 10–25 prosenttia. Toisaalta jos pyöräliikenteen tunnistettu kasvupotentiaali realisoituisi — käytännössä lyhyitä automatkoja korvattaisiin pyörällä — ulkoiskustannukset vähenisivät jopa 30–73 prosenttia. Suurin vaikutus kohdistuu Helsingin seudulle, jossa liikennejärjestelmä on ruuhkaisin.
Terveyshyödyt ovat tutkimustiedon perusteella merkittävin yksittäinen hyötylaji: aktiivisen liikkumisen kasvu vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta, mikä heijastuu suurina taloudellisina säästöinä. Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron yhteiskunnalliset kustannukset. Samalla selvitys muistuttaa, että terveyshyötyjen arviointi edellyttää menetelmällistä kehittämistä muun muassa sen osalta, missä määrin pyöräliikenne lisää kokonaisliikuntaa.
Selvitys nostaa esiin myös sosiaalisen kestävyyden näkökulman: pyöräliikenne vähentää liikenneköyhyyttä ja parantaa saavutettavuutta erityisesti alueilla, joilla joukkoliikenne on harvaa. Pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen kohentaa myös kävelijöiden olosuhteita, mikä näkyy etenkin naisten, lasten ja iäkkäiden liikkumisessa.
Jatkotutkimustarpeiksi tunnistettiin muun muassa pyöräliikenteen vaikutukset elinkeinoelämään ja kaupunkitilan käyttöön, sosiaalisten vaikutusten arviointi eri väestöryhmissä sekä pyöräliikennehankkeiden arviointiohjeistuksen vahvistaminen.
Lue raportti kokonaisuudessaan täällä.